Paikkatiedolla parempiin palveluihin

Paikkatieto-sana on kaikunut monen korvissa jo vuosien ajan, mutta sen merkitys on saattanut jäädä useille mysteeriksi. Mitä se paikkatieto sitten oikein on? Lyhyesti määriteltynä paikkatieto on tietoa jolle on määriteltävissä sijainti kuten osoite, koordinaatti, tai vaikkapa kiinteistötunnus. Melkein kaikki tieto voidaan kohdentaa tai linkittää johonkin paikkaan maapallolla. Paikkatieto-sanan sijaan meidän pitäisi ehkä käsitellä aihetta laajemmin ja puhua tiedonhallinnasta? Tiedonhallinta käsittää kaiken verkottuvan tiedon, myös paikkatiedon. On tärkeää ymmärtää, että sijainnin myötä kaikelle tiedolle, olemassa olevallekin, on saatavissa täysin uusi ulottuvuus.

Allekirjoittanut selvittää parhaillaan paikkatiedon hyödyntämisen tilaa Ylöjärvellä. Tutkimus on osa YAMK-insinöörityötäni jonka on tarkoitus valmistua kevään aikana. Tutkimukseeni liittyen lähetin joulukuussa Ylöjärven kaupungin henkilöstölle sähköisen kyselyn jonka avulla tutkin mm. kaupungin paikkatietoaineiston tilaa ja sen hyödyntämistä eri hallintokunnissa, henkilöstön paikkatieto-osaamista ja motivaatiota uusien toimintatapojen käyttämiseen. Sain kyselyyni vastauksia 275 kpl mikä tarkoittaa noin 13,1 %:n otantaa koko kaupungin henkilöstöstä. Olen tyytyväinen otannan määrään ja laatuun, vastauksia tuli mukavasti eri osastoilta ja tehtäväalueilta. Kyselyn tulokset olivat osin yllättäviä, mutta esille nousi runsaasti myös jo omassa mielessänikin olleita ongelmakohtia. Ylöjärvellä on vielä kehitettävää ainakin paikkatietoon liittyvän koulutuksen, resursoinnin, tiedottamisen, tietoaineistojen parantamisen sekä laitteiden ja ohjelmistojen kanssa.  

Yllättävää kyselyn vastauksissa oli paikkatietoa hyödyntävien vastaajien osuus. Vaikka vain osa vastaajista käyttää työssään varsinaista paikkatietoalustaa tai -järjestelmää, niin erilaisia paikkatietosovelluksia tai karttaohjelmia oli joskus hyödyntänyt työssään 80,7 % vastaajista ja useammin kuin kerran kuukaudessa noin puolet vastaajista. Eniten vastaajat ilmoittivat käyttävänsä työhönsä liittyen Google Maps- karttaohjelmaa. Myös mm. kaupungin www-sivujen kartat, MAPSTO-kartta, Here Maps, WebGIS, Facta Kuntarekisteri ja FactaMap oli nostettu esille.

Vapaa-ajan paikkatiedon käyttöä koskevat tulokset olivat vieläkin yllättävämmät. Ainoastaan 3,6 % vastaajista ei ollut vapaa-ajallaan käyttänyt paikkatietoa ja jopa 82,7 % vastaajista käytti sitä useammin kuin kerran kuukaudessa. Pääosa vastaajista käytti paikkatietosovelluksia harrastuksiinsa liittyen. Esimerkkeinä mainittiin kuntoilusovelluksia, geokätkentäsovelluksia, reittioppaita, navigaattoreita tai internetin karttapalveluita kuten eri asuntomyyntisivustojen karttoja. Sovellusten ja ohjelmien kirjo oli todella laaja. Vastauksista pystyi myös tulkitsemaan, että paikkatietosovellusten ja -ohjelmien käytön määrä vapaa-ajalla oli lähes kääntäen verrannollinen vastaajan ikään. Nuoret käyttävät ja hyödyntävät vapaa-ajallaan selvästi enemmän paikkatietoa. Tämä ei ehkä ollut yllätys.

Paikkatieto ei siis välttämättä olekaan niin outo asia kuin moni aluksi saattaa luulla. Teknologia kehittyy jatkuvasti ja voimme huomata paikkatietoa olevan kaikkialla ympärillämme. Se on jo salakavalasti päässyt yllättämään meidät, halusimme sitä tai emme. Seuraava askel onkin alkaa laajalla rintamalla tuottaa ja ylläpitää tietoaineistoja sekä hyödyntää tietoa tehokkaasti jokapäiväisessä työssämme. Samalla voimme julkaista ja avata kuntalaisille, eli meille kaikille, uusia entistä parempia sähköisiä palveluita. Ja sehän se on sitä digitalisaatiota.

Kuvakaappaus MAPSTO-karttasovelluksesta