Moderneilla viestintäpalveluilla asiakas keskiöön

Digitalisaatio on tullut jäädäkseen, eikä kehitystä voi pysäyttää. Digitalisaatio luo mahdollisuuksia ja samalla haastaa meidät uudelleenarvioimaan nykyisiä toimintatapojamme. Parhaimmillaan digitalisaatio luo pohjaa sekä kestävälle kehitykselle että auttaa meitä tekemään asioita paremmin, joustavammin ja kustannustehokkaammin.

Digitalisaation vaikutus on nähtävillä myös julkisen varhaiskasvatuksen puolella. Varhaiskasvatuksen asiakkaat, eli vanhemmat, edustavat aina uutta sukupolvea, joka omaksuu ensimmäisenä uudet digiajan käytännöt. Kankea kunta laahaa digiasioissa perässä. Haasteeksi muodostuu se, miten päästä samalle tasolle asiakkaiden kanssa?

Työelämän muuttuessa myös työajat muuttuvat: perinteisen klo 8-16 rytmin rinnalle on noussut etätyöt, pätkätyöt, osatyöt ja muut. Tämä johtaa siihen, että hoitotarpeet muuttuvat päiväkodeissa. Päiväkotien on muutettava toimintatapojansa: ”On muutettava itseämme (päiväkoti) muutoksen mukana”.

Nykyinen päiväkodin arki turhauttaa monia – Lapsiperheet odottavat varhaiskasvatukselta moderneja viestintäpalveluita

Vanhemmat ovat väsyneitä tilanteeseen, jossa papereita kulkeutuu päiväkodin ja kodin välillä, viestintä on sekavaa ja viestintäkanavia on monia: viestejä on ovissa, lokeroissa, ilmoitustauluilla, sähköposteja, tekstareita, tapaamisia sekä jopa lapsiin maalarinteipillä kiinnitettyjä lappuja. Viestintä on pirstaloitunut ja samoja asioita kysytään, jotka ovat jo varhaiskasvatuksella on tiedossa. Toisekseen, päiväkodeilla ei ole tiedossa mitkä palvelut asiakkaat kokevat tärkeiksi. 

Ylöjärven kunta on hengessä mukana hallituksen Digiloikka-kärkihankkeessa. Digiloikan tavoitteena on ”siirtyä toimintakulttuuriin, jossa sähköisiä välineitä käytetään hyväksi ja luodaan toimivia, tehokkaita ja vuorovaikutteisia kanavia kuntalaisten kanssa käytävään vuorovaikutukseen”. Digi-Ylöjärven tavoitteena on luoda ”Helppo palvelu”, jossa asiakkaat laitetaan palvelukokemuksen keskiöön – ei niinkään ATK-välineet. 

Parhaimmillaan digitalisaatio toimii renkinä ja antaa lisää aikaa myös elävään kontaktiin! 

Modernin päiväkodin arjessa viestintä on helppoa ja vaivatonta kaikille osapuolille. Nykyteknologian maksimaalinen hyöty saavutetaan kun työntekijä ehtii viestiä tarvittavista asioista siinä muodossa, että myös asiakas haluaa ja ehtii vastaanottaa lähetetyt viestit. Viestinnän pitää olla kaikille samanarvoista ja sillä pitää tavoittaa jokainen, ketä viesti koskettaa. Samalla viestintäpalvelujen pitää aina olla laadukkaita, hyviä ja helppoja, jossa digitalisaatio toimii renkinä eikä päin vastoin. 

Parhaimmillaan uusi teknologia valjastetaan osaksi päiväkodin toimintaa kaikilla tasoilla. Sähköisellä viestinnällä helpotetaan ihmisten arkea, mutta silti säilyttäen vuorovaikutus ja kohtaamiset asiakkaiden kanssa.  Sähköisen viestinnän lisääminen säästää käsin tekovaiheita ja aikaa vapautuu muuhun: digitalisoinnin välilliset hyödyt - taloudelliset sekä ympäristöystävälliset - tulevat selkeästi näkyviin. 

Sofigate auttaa Ylöjärven varhaiskasvatusta modernien viestintäpalvelujen ideoinnissa ja konseptoinnissa 

Projektin parissa työskentelee palvelumuotoilun, digikehityksen ja modernin viestinnän asiantuntijat: Timo Savolainen, Karoliina Liimatainen sekä Henna Issakainen. Tiimi tuo mukanaan koko Sofigaten osaamisen, palvelujen parhaat käytännöt, ihmiset ja työkalut. Projektin aikana keräämme ja analysoimme varhaiskasvatuksen sekä valittujen sidosryhmien ideoita, joista potentiaalisin idea muotoillaan valmiiksi konseptiksi. Järjestämme ja fasilitoimme kaksi Hackathon -päivää, joissa ideoidaan ja konseptoidaan potentiaalisin idea jatkoa varten. Keskiössä on helppo ja asiakaslähtöinen palvelu, jossa asiakkaan kokemus laitetaan innovoinnin ja kehittämisen ajuriksi. 

Uskomme, että jos palvelu tuottaa hyötyä ja lisäarvoa vanhemmille, tuottaa se myös sitä päiväkotien työntekijöille. Parhaassa tilanteessa asiakkaalla olisi käytössä vain yksi tietoturvallinen käyttöliittymä, jonka avulla voisi esimerkiksi ilmoittaa tulevat poissaolot, tarkistaa Verottajalta saadut tulotiedot ja, joka Push-ilmoituksella kertoisi vapaista hoitopaikoista ja tärkeistä viesteistä reaaliajassa. Viestin havaitsemisen helpottamiseksi voisi käyttöön ottaa myös Facebooksista tutut ”punaiset pisteet”, jotka tunnetusti herättävät väsyneemmänkin vanhemman huomion. Visiomme mukaan tämä tehostaisi kommunikointia, kannustaisi vuoropuheluun ja mahdollistaisi vaikka VaSu-keskusteluaikojen varaamista kotona kalenterin ääressä ja aamu-/iltapäivällä voisi päiväkodissa keskittyä lapsen tarpeisiin ilman hirveää kiirettä.

Tartumme mielenkiinnolla tähän mahdollisuuteen ja projektin valmistuttua toukokuun lopulla Ylöjärven varhaiskasvatuksella on käytössään priorisoitu joukko ideoita ja valmis konsepti, joilla voidaan parantaa ja yhtenäistää viestintää varhaiskasvatuksen ja kodin välillä.

Sofigaten projektitiimi,

Henna Issakainen, Karoliina Liimatainen ja Timo Savolainen

Sekalaisia päivityksiä

Kaikenlaista tapahtumassa.

Koulutuskeskus Valossa 18.5. järjestettävää Y2 Digi-iltaa ja koko #digiylöjärvi -toimintaa tukemaan avasimme otakantaa.fi -palvelussa #digiylöjärvi -sivuston. Otakantaa.fi on vakiintunut toimivaksi ja helpoksi osallistumisalustaksi yksittäisille hankkeille, palvelu toimii yhtenä lisäkanavana toiminnassamme. Linkki on tässä: https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/47/ . Ja kyllä, #digiylöjärvi -hanke kirjoitetaan tästä lähtien trendikkäästi häshtägin kanssa.

Chat-palvelusta saimme kiinnostavan tarjouksen yllättäen ja varsinaisesti sitä pyytämättä. Kyseessä on selainpohjainen systeemi, jonka lisäarvona on asiakaan selaimen haltuunotto, jolloin asiakaspalvelija voi opastaa vaikka sähköisen lomakkeen täytössä. Hyväksyntä pitää toki asiakkaan haltuunotolle antaa. Vaikutti toimivalta, joten etsimme kaksi tai kolme asiakaspalveluyksikköä joissa aloitetaan nopeasti vaikkapa puolen vuoden kokeilu. Työnjohto ja asiakaspalvelu joutuu myös testiin, normaali toimintamalli muuttuu hieman kun nykyisten kanavien rinnalle tulee uusi.

Varhaiskasvatuksen asiakasviestintä-hackathon etenee. Kaksi päivää on kalentereissa valmiina ja kokoonpano kasalla. Päiväkoti varattu tilaksi, toivottavasti löytyy tarpeeksi myös aikuiskokoisia tuoleja ja pöytiä. Yhteistyökumppanimme Sofigate (https://www.sofigate.com/fi/) tulee vieraskynäilemään #digiylöjärvi-blogiin prosessin etenemisestä.

Hankkeen hallintoryhmä kävi toissa viikolla Digitaalinen kunta 2016 - seminaarissa. Erittäin hyviä esityksiä kuultiin, mielenkiintoisia toimijoita tavattiin ja uusia ideoita saatiin. Isot kaupungin menevät hyvää vauhtia eteenpäin, eikä niihin tule Ylöjärven kokoluokan kuntia sellaisenaan verratakaan. Pienempien mahdollisuudet eivät ole resursseissa vaan ketteryydessä. Resurssiongelmaa voi kiertää tekemällä yhteistyötä ja soveltamalla muiden kokemuksia. Kyse on omasta aktiivisuudesta ja määrätietoisuudesta. Joskus aiheesta lisää, mutta tärkein yksittäinen anti oli ryhmämme kokemus siitä, että oikeilla jäljillä ollaan. Meidän oloissamme organisaation sisäinen, vapaaehtoispohjalta lähtenyt verkostomainen kehitystyö on ainakin tähän saakka ollut oikea linjavalinta.

Y2 Digi-ilta varmistui!

Nyt on homma kasalla. Keskiviikkona 18.5. klo 18-20 Digiylöjärvi järjestää Y2 Digi-illan koulutuskeskus Valossa.

Tarkoituksena on kertoa digitalisaatiosta, kerätä ideoita ja ajatuksia, törmäyttää niitä sekä todellisuuden että toistensa kanssa ja pitää yllä positiivista, kehittävää meininkiä. Paikalle yritämme saada aiheesta kiinnostuneita kuntalaisia ja ennen kaikkea heitä, jotka haluaisivat osallistua työhön tavalla tai toisella. Alustuksen jälkeen keskustelun pääaiheita on kaksi. Mitä kunnan palveluja haluaisit käyttää digitaalisesti, sekä miten kuntalaiset osallistetaan digitalisaatiotyöhön?

Panelisteina meillä on veronmaksajia, toteuttajakumppaneitamme, kaupungin puolelta viranhaltijoita sekä johtavia poliitikkoja. Keskustelua johtaa  digitalististi, Digitalist Network -verkoston perustaja Ville Tolvanen (villetolvanen.com). Itse asiassa koko idea lähti Villen joulukuisesta heitosta "Jos järjestätte A2-illan hengessä Ylöjärven digi-illan, tulen vetämään sen!" Selvä, järjestetään sellainen.

Jos et pääse paikalla, voit osallistua kotisohvalta. Tilaisuus striimataan verkkoon ja osallistua voi Twitter-seinän kautta (#digiylöjärvi).

Tulevaisuuden kunta on erilainen kuin nykyinen, ja aivan varmasti digitaalinen. Aloitetaan työ ajoissa.

Kunnan verkkokauppa?

Kaupassa on kyse tapahtumasta, jossa myyjä luovuttaa tuotteen ostajalle, joka maksaa siitä rahaa. Verkkokaupassa tämä tapahtuu verkossa ilman jonottamista räntäsateessa. Kunnat järjestävät, tarjoavat ja myyvät palveluja. Kuntien kanssa voi asioida verkossa, mutta harvoin tämä mahdollisuus on rakennettu kaupankäynnin muotoon, homma hoituu ilmoittautumisten ja henkilötietojen antamisen kautta. Kuntaorganisaation puolella asiointiprosessi on saattanut  jäädä osin analogiseksi ja postiin lähtee vielä perinteinen 1900-luvun paperilasku. Lisäksi siilo-organisaation eri osissa teknisesti samankaltainen asiakasprosessi saatetaan hallinnoida eri tavoilla. 

Verkkokauppa on monella tavalla kiinnostava konsepti myös kunnille. Verkkokauppa ja maksaminen ovat valmista ja kypsää tekniikkaa ja ennen kaikkea ne ovat kuntalaisille jo tuttuja tapoja toimia. Ei kunnan tai ylipäänsä julkisen sektorin palvelun toteutustavan käyttöliittymineen ja rajapintoineen tarvitse erota kaupallisesta vaihtoehdosta kuin viranomaistoiminnassa ja lailla tiukasti ohjatuissa palveluissa. Verkkokaupasta ei rakennuslupaa voi ostaa sanan varsinaisessa merkityksessä vaikka prosessi maksullisuuden lisäksi sähköinen olisikin. 

Mitä kaikkea kunnan verkkokauppa sitten voisi tarjota? Tilojen käyttöä tavalla tai toisella, uimahallilippuja, osallistumismaksuja tapahtumiin, joukkoliikennelippuja, pysäköintilupia, kurssien osallistumismaksuja, mitä muuta? 

Voisiko kuntapalvelujen kauppaaminen verkkokaupassa edesauttaa myös kuntien palvelujen tuotteistusta palvelumuotoilun periaattein? Kuntapalveluja ei keskimäärin edelleenkään ajatella paketoituina tuotteina, joille aina löytyisi selkeä järjestäjä, toteuttaja, yksikköhinta, määritelty sisältö, lupaus laadusta sekä asiakas. Leviäisikö tuotteistamisperiaate vähemmän kaupallisiin kuntapalveluihin myös tätä kautta? Entä kaikkien tärkein tekijä eli asiakaslähtöisyys - kauppa kun on asiakkaille, ei hallintoalamaisille? 

Tulevaisuuden kunta toimii mitä todennäköisimmin verkostomaisessa ympäristössä. Valinnanvapauden lisääntymisen ja normien purkamisen kautta kunnan rooli tilaajana ja järjestelijänä vahvistuu ja rooli tuottajana pienenee. Onko kunnan verkkokauppa yksi solmukohta, jonka kautta palvelut välittyvät paikallisyhteisön yhdeltä toimijalta toiselle? 

Tämän blogikirjoituksen innoittajana oli Vaasan kaupungin verkkokauppaprojekti: http://www.vaasa.fi/tiedote/vaasa-avasi-oman-verkkokaupan . DigiYlöjärvi seuraa tätä suurella kiinnostuksella.  

Painopistettä ja pääkohderyhmää

Kuten jo todettua, tänä vuonna DigiYlöjärvi käynnistyy, järjestäytyy ja lanseeraa uusia tai kehitettyjä palveluja. Kunnianhimoisempia kokonaisuuksia hahmotellaan ja niiden toteutusaika on hieman myöhemin. Sote- ja maakuntahallintouudistus kummittelevat vaikutuksineen parin vuoden päässä tulevaisuudessa ja niiden vaikutus tulee ottaa huomioon. 

Pääkohderyhmä DigiYlöjärvi -hankkeen kautta tehtävälle palvelujen kehittämiselle tulisi olla lapset, nuoret ja perheet. Tämä laaja asiakasryhmä on kaupungin asiakas maakunta- ja soteuudistuksen jälkeenkin ja tällä ryhmällä on digitaalisista palveluista kokemusta, vaatimuksia ja osaamista  valmiina. Tämä asiakasryhmä ei enää oikein taivu hallintoalamaisena ottamaan vastaan annettua virastopalvelua. Oletusarvona on, että kunnnankin palvelu on helppo ja sujuva - "Siis pitääkö oikeasti täyttää paperilomake ja tuoda se virastoon joka ei ole edes auki että normaaliaikaan työssä käyvä asiakas sinne pääsisi?" Tämä ryhmä haluaa vaikuttaa suoraan itse palveluihinsa - he ovat osallistamistoimenpiteiden pääkohde.

Painopisteen valinta ei tarkoita, että muut ryhmät unohdettaisiin. Suurimmat vaikutukset riittävällä volyymillä ja riittävän nopeasti saavutettaneen kuitenkin juuri lapsiperheiden palveluissa. Soteuudistus edetessään painottaa entisestään tätä laajaa ryhmää kunnan asiakkaina.

Strategisempaa tarkastelua välillä

DigiYlöjärvi -hanke käytännönläheinen kehitys- ja toimeenpanohanke, mutta aivan irrallaan muista linjauksista toiminta ei tapahdu. Ylöjärven vuonna 2014 valmisteltu ja päätetty kaupunkistrategia tukee monin eri kirjauksin palveluiden digitalisointia ja ylipäänsä asiakaslähtöistä kehittämistä:

Kaupungin organisaatiota ja palveluiden tuottamistapoja uudistetaan rohkeasti vastaamaan muuttuvia tarpeita ja tilanteita. Kynnys organisaatio- ja toimintatapamuutoksille ja kokeilulle on matala. Organisaatioita kehitetään suuntaan, jossa asukkaan kokonaisvaltainen palvelu ja hyvinvointi ovat keskipisteenä. Kuntalaisten osallistumista palveluiden kehittämiseen vahvistetaan.

Johtaminen, esimiestyö sekä henkilöstön määrä ja osaaminen vastaavat muuttuviin tarpeisiin. Kaupunkiorganisaation kehittymistä tuetaan hyödyntämällä tieto- ja viestintäteknologiaa sekä tiedolla johtamista, huolehtimalla henkilöstön työhyvinvoinnista sekä vahvistamalla kannusteita työntekijöille ja työyhteisöille. Tiedon keräämistä, käsittelyä ja saatavuutta kehitetään valmistelun, johtamisen ja päätöksenteon tarpeisiin.

Ulkoisia ja sisäisiä asiakkaita, kokeilua, osallisuutta, rohkeutta ja teknologian hyödyntämistä. Ja kaikki tämä ilman kohta inflaatioon tukehtuvaa digitalisaatio -termiä. Hyvä. Ja strategiahan ei ole mikään kevyt paperi, se on kaupunginvaltuuston tahtotila ja sitä virkamies koettaa parhaansa mukaan noudattaa.   

Kaupunkiseutu tekee erittäin hyvää ja tiivistä yhteistyötä perinteisen tietohallinnon osalta ja tässä alkaa olla jo yhteistä historiaakin takana. Digitalisaatio ja siihen pohjaava palveluyhteistyö ovat seuraavat askeleet, käytännön tason lisäksi tarvitaan strategiset kirjaukset tueksi ja tavoitteeksi.  Tampereen seudun Kehyskunnille on valmitesteltu yhteinen digivisio tukemaan käytännön digitoimintaa. Keskuskaupunki Tampereella on omat ohjelmansa ja kuvionsa.

Tampereen seutu valmistelee seututoimiston johdolla yhteistä, yleistä seutustrategiaa joka olisi järjestyksessä jo kolmas. Paino on aeimmin ollut maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteisessä koordinaatiossa. Nyt saattaisi olla aika painottaa seututasoista palvelujen kehittämistä digitalisaatiota hyödyntäen. Tämän kaltaisen strategian toinen hyöty koko homman tavoitteellistamisen ohessa on selkänojan saaminen käytännön toimintaan. Kokonaan omia lukujaan omat sisällölliset ja hallinnolliset yhteydet valtakunnan tasoisiin digitalisiaatio-ohjelmiin, 

Mutta se paperiohjelmista ja strategisesta kehyksestä, menestys lasketaan vasta käytännön asiakaskokemusten kautta.

Joukkoliikenteen sähköiset palvelut tehokäyttöön

Ylöjärvenkin joukkoliikenne siirtyy vihdoin uuteen aikaan, kun joukkoliikenteen järjestämistapa-, linjasto- ja maksujärjestelmäuudistukset tulevat voimaan 6.6.2016. Parannuksen myötä (kyllä, kyseessä on parannus) kuntarajoilla ei ole enää matkustettaessa merkitystä. Koko kaupunkiseudun joukkoliikenne on tällöin Tampereen joukkoliikenteen, vai pitäisikö jo sanoa Nyssen vastuulla. Kun koko joukkoliikennejärjestelmän seudullinen kehittäminen on keskitetty yhteen kioskiin, avautuu tällöin paremmat mahdollisuudet myös erilaisten sähköisten palveluiden tuottamiselle.

Kaiken keskiössä on matkakortti. Jo nyt matkakortin voi tilata nettilatauspalvelu Nellan kautta suoraan kotiin. Myös kortille ladatun lipputuotteen voi vaihtaa ja kortille voi ladata lisää rahaa Nellassa. Ei siis enää tuskaista jonotusta Frenckelissä tai lähimmän fyysisen latauspisteen metsästämisetä. Matkakorttia voi myös käyttää maksuvälineenä Ylöjärven, Tampereen ja Nokian uimahalleissa ja sisäliikuntatiloissa. Lisää käyttökohteita on kehitteillä paraikaa.

Tampereen joukkoliikenteen jakaman avoimen tiedon pohjalta on kehitetty myös lukuisia mobiilisovelluksia ja muita matkustajainformaatiota tarjoavia sovelluksia. Avoimen datan jakaminen useassa eri muodossa onkin yksi keskeisiä keinoja käyttäjäystävällisempien palveluiden aikaansaamiseksi. Kun virkatyönään palvelua kehittävien henkilöiden resurssien rajat tulevat vastaan, onkin aika kutsua mukaan innokkaat ja osaavat vapaaehtoiset. Tämä on erinomainen esimerkki siitä.

Vuoden 2016 ensimmäiset digihankeet

Viime viikolla digiryhmä ja kehittäjäverkosto kokoontui käymään läpi kasaamiamme aihioita, tavoitteena tehdä ratkaisu eteenpäin vietävistä hankkeista. Keskustelu oli  jälleen hyvää ja ristiintarkastelu herätti ajatuksia. Jatkovalmisteluun lähtevät ensivaiheessa ainakin seuraavat kokonaan uudet tai jo hieman valmistellut aihiot:

- Terveydenhuollon ajanvaraukset verkkoon kokonaisuudessaan

- Sähköinen rakennuslupaprosessi

- Matalan kynnyksen chat-neuvonta eri palveluihin 

- Ulkoliikuntapaikkojen hoitotilanteen ajantasainen seuranta verkossa

- Organisaation sisäisten prosessien viilausta olemassa olevien järjestelmin kaikkia ominaisuuksia hyödyntämällä

- 3D-tulostin kirjastoon (tämähän ei ole varsinainen palvelujen digitalisointihanke, vaan kokonaan uusi juttu alleviivaamaan kirjastopalvelujen monimuotoistumista).

Lisäksi varhaiskasvatuksesta nousi puolenkymmentä kiintoisaa toisiaan sivuavaa ideaa, joita koetetaan vielä hieman yhdistellä kokonaisuudeksi. Kiinnostava oli esimerkiksi vapaiden päivähoidon päiväpaikkojen pitäminen keskitetysti esillä verkossa vajaakäytön vähentämiseksi ja ennen kaikkea asiakkaiden hyväksi. Nyt päiväpaikkoja kysellään puhelimitse eri päiväkodeista.  Ehkä järjestämme parin päivän hackathonin varhaiskasvatuksen ideoiden jalostamiseksi? Varhaiskasvatuksen volyymit ovat suuria eli kyseessä on yksi kaupungin merkittävimmistä palveluista. Ja ennen kaikkea - asiakkailla on sekä välineet että kyky ja tahto käyttää niitä.

Jos yksi havainto pitäisi DigiYlöjärvi -toiminnasta tähän mennessä nostaa, olisi se seuraava: Lisää siilot rikkovaa, poikkihallinnollista ja -ammatillista keskustelua. Nyt heti. Ja paljon.

Kaupungin chat-neuvonta

Chatti. Teknologiaa muinaiselta 90-luvulta. Helppoa ainakin, kirjoita jotain ja joku kirjoittaa takaisin. Yritysten nettisivuilla näitä on. Dialogi-ikkuna pomppaa esiin, "Hei! Kuinka voin auttaa?" Et mitenkään, mene pois. Olen vaan katselemassa tai tiedän tarkkaan mitä olen tekemässä. Ja suomalaisena kiusaannun liian lähelle tulevasta palvelupirteydestä. Ovatko nämä botteja vai vastaisiko siellä ihan oikea ihminen? Vielä joskus kokeilen.

Entä kunnassa? Kuntien palvelut, erityisesti viranomaispalvelut voivat olla sen verran monimutkaisia ja asiakkaalta omatoimisuutta edellyttäviä, että kirjallinen ohjeistus verkkosivuilla ei riitä. Onnistunut matalan kynnyksen pikaneuvonta keventänee varsinaista prosessia jo ennalta. Puhelinkyselylyihin verrattuna kynnys on matalampi - ei puhelinumeron etsintää, vaan suoraan chattiin kotisivulta tai mobiiliapsista. Ja vastaajia voi olla enemmän kuin siellä yhdessä henkilökohtaisessa puhelinnumerossa. Nopeus ja kynnyksen mataluus ovat tämän homman pointit. Syvempään henkilökohtaiseen palveluun on muita keinoja, chatti on luonteeltaan pikemminkin täydentävä.

Teknisesti tämä on helppoa. Onnistumisessa onkin jälleen kerran kyse palvelun järjestämisestä hieman uudella tavalla. Yksiköissä, joihin chattikyselyjä kohdistuu, pitää varmistaa että joku on pääosan jostain valitusta aikavälistä vastaamassa. Ja kun ei ole, se kerrotaan asiakkaalle selvästi. Chatti ei voi olla 24/7-palvelu. 

Markkinoilla lienee valmiita ratkaisuja jonoksi asti, tutkitaan ensin ne. Samoin katsastetaan kuntien onnistumiset ja opitaan niistä. 

Y2 Digi-ilta?

DigiEspoo kertoo, että parhaat onnistumiset digitoiminnassa on saatu hankkeissa, joissa kuntalaisia on aktiivisesti osallistettu mukaan ideointiin ja suunnitteluun. Tämä on arvokas tieto. Jokaisen DigiYlöjärvi -hankkeen ja projektin kohdalla pohditaan järkevin tapa osallistaa käyttäjiä. Lisäksi tulee pohtia laajempia ideoiden keräämisen ylipäänsä keskustelun herättämisen tapoja. Virkamiehistöllä ei ole monopolia ideoihin ja avauksiin. Kysymys pikemminkin kuuluu, onko hallintokoneistolla voimaa luopua osin leimojen ja mappien aikakaudelta periytyvistä prosesseista ja asennoitumisesta ja ajatella välillä laatikon ulkopuolelta?

Järjestetään Y2 Digi-ilta! Hyvä tila tarvitaan, vaikkapa koulutuskeskus Valon aula. Paikalle alan toimijoita, toteuttajakumppanit, digiryhmää ja ennen kaikkea kiinnostuneita kuntalaisia. Joku digirokkistara alustamaan ja juontamaan tilaisuus. Pari aihetta valmiiksi katsottuna ja sitten menoksi ja koko hoito striimataan tietysti verkkoon. 

Tai jotain sinnepäin. Pointtina on palveluiden käyttäjien ja alan toimijoiden törmäyttäminen ja haastaminen puolin ja toisin. Näin luultavasti syntyvät ne kokonaan uudet avaukset, isot tai pienet ideat joita kukaan ei ole vielä menestyksekkäästi toteuttanut.  

Seuraavaksi päivämäärä lukkoon jonnekin loppukevään tienoille.