Pysähdytään kerrankin tarkastelemaan isoa kuvaa ja suunnittelemaan tulevaisuutta
Aurinko paistoi puhtaan siniseltä taivaalta kun osallistujat saapuivat hyvissä ajoin ensimmäiseen Hackathon -päivään. Tunnelma oli lämmin ja avoin. Kun osallistujilta kysyttiin mitä odotuksia heillä oli päivälle, eivät he oikein tienneet mitä odottaa. Useat paikalla olleista olivat ensimmäistä kertaa mukana Hackathonissa. Toiveena oli kuitenkin, että tämän päivän aikana voi kerrankin rauhassa pysähtyä pohtimaan viestinnän nykytilaa ja suunnittelemaan tulevaisuutta.
Iloinen puheensorina täytti Hackathonin käyttöön valjastetun juhlasalin ja innostus oli käsin kosketeltavaa. Päivä aloitettiin taustoittamalla DigiYlöjärveä sekä miksi juuri varhaiskasvatuksen viestintä oli valittu kehityskohteeksi. Samalla todettiin, että myös valtakunnan suurimmissa kaupungeissa juuri varhaiskasvuksessa on eniten digitalisointihankkeita käynnissä.
Tämän jälkeen mietittiin yhdessä visiota: mitä modernit viestintäpalvelut olisivat parhaimmillaan. Jokainen osallistuja kävi vuorollaan kirjoittamassa tätä visiota kuvaavan adjektiivin ja huoneen seinätaulu täyttyikin nopeasti. Moderneja viestintäpalveluja kuvattiin muun muuassa seuraavin sanoin: ”yksi/keskitetty sähköinen viestintäkanava, vuorovaikutteinen, helppo, nopea, vaivaton, selkeä, tavoitettava, yhdenvertainen, luotettava, turvallinen”.
Tämä visio pidettiin kirkkaana mielessä koko päivän ajan!
Osallistujille näytettiin seuraavaksi muun muassa Ylöjärven kaavoituksesta tilattua karttaa, johon oli merkittynä hallintorakennukset ja päiväkodit. Tällä heräteltiin ymmärrystä siitä, miten laajalle alueelle viestintä kantaa. Jatkoimme keskustelemalla viestinnän nykytilasta, jonka Sofigaten projektitiimi oli koonnut ennakkoon toteutettujen haastatteluiden perusteella. Kävimme läpi viestintäkanavia sekä -prosesseja. Kun nykytilan visualistointi oli avattu, herätti kanavien suuri määrä ahdistusta ja monella silmät avautuivat nykytilanteen sekavuudesta.
Aikaisemmin oli ollut puhetta, että viestinnän helpottamiseksi otettaisiin Chat-kanava käyttöön. Monen osallistujan suusta kuului tässä kohden: ”chatti olisi vain yksi kanava lisää...”. Tämän jälkeen jokainen olikin jo valmiina kehittämään täysin erilaisia ja uusia ratkaisuja tähän sekavaan tilanteeseen.
”Mukava ideariihi” = Villiä ideointia ohjatusti
Seuraavaksi päästettiin villitkin ideat ulos. Osallistujat miettivät vapaasti, mutta ohjatusti, sekä yksin että ryhmissä, uusia ideoita. Ideoita pohdittiin esimerkiksi Kuuden hatun sekä eri persoonien avulla. Nämä palvelumuotoilun menetelmät varmistivat, että kaikki näkökulmat tulivat varmasti käsitellyksi.
Vilkas keskustelu täytti salin, pöydissä käytiin kovaa keskustelua ja ideoinnin lomassa tuotiin esille tärkeys siitä, että ”lapsen osallisuus lisäntyisi” viestinnässä ja että ”mitään tietoa ei haluta pimittää, tieto on julkista vanhemmille”. Yleisenä ja yhteisenä toiveena oli ”viestinnän selkeyttäminen ja viestintäkulttuurin kirkastaminen”.
Kehitysideana esiin nousi myös mediakasvatus osana varhaiskasvatusta. Mietittiin voisiko viestintä olla myös mediakasvatusta. Lapselle voisi esimerkksi kertoa, miten pitää viestiä oikein ja ystävällisesti. Ideaa jatkettiin miettimällä miten vanhempien ja päiväkodin välistä kuvaviestien saatesanojen voisi hyödyntää mediakasvatuksen välineenä.
Ja koska kyseessä oli Hackathon, oli meillä myös leikkimielinen kilpailu mukana: ideoinnin jälkeen ryhmät pääsivät esittämään parhaat ideansa muille ja paras esitys palkittiin Leijonan luolassa. Tässä kohtaa esiteltiin, näyteltiiin, riimiteltiin Eppuja ja kuvattiin monia äärimmäisen hyviä ideoita, joista ehkä yllätyksellisin oli kiertävän varhaiskasvatuksen insinöörin eli KV-inssin palkkaaminen. Idean esitelly tiimi, kolme Blondia ja Terhi, oli vakuuttava ja Leijonan luolan tuomarit nyökkäilivät hyväksyvästi.
Päivän viimeisenä, mutta tärkeänä osana oli syntyneiden ideoiden laittaminen tärkeysjärjestykseen. Aloitimme pohtimalla, mitkä ideat ovat viestintäkonseptin kannalta kriittisiä asioita sekä mitkä eivät niin kriittisiä. Kriittiset asiat laitoimme vielä erikseen tärkeysjärjestykseen hiljaisen lappuäänestyksen avulla. Laput siirtyivät pöydällä vinhaa tahtia, kun osallistujat liikuttelivat niitä ääneti. Pikkuhiljaa lappujen siirtely hidastui ja päästiin yhteisymmärrykseen siitä, missä järjestykssä ideoita lähdetään jatkokehittämään.
Päivän lähentyessä loppuaan, oli tavoitteet saavutettu ja yksi idea valittu ylitse muiden. Kaikki olivat samaa mieltä, että viestinnän keskiössä tulee olla yksi yhteinen sähköinen viestintäkanava. Tätä ideaa ja tarina jatketaan 20.5.2016, jolloin toisessa hackathonissa ideasta muotoillaan valmis konsepti.
Kiitos kaikille osallistuneille!
Sofigaten projektitiimi,
Henna Issakainen, Karoliina Liimatainen ja Timo Savolainen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti